KUVA JA KAMERA 2016

Kas niin, taas on se aika vuodesta, jolloin kaikki me kameranräplääjät keräännymme messukeskukseen kuka mistäkin syystä. Kuva ja Kamera -messut ovat viikonloppuna ja meikäläisestä voi helposti saada yliannostuksen jos ei pidä varaansa.

Suomen Parhaat Henkilökuvat -kirja sekä The Revenge Of The Very Pissed Ladies -näyttelyni julkaistaan messuilla. Sen lisäksi, että esittelen kumpaakin projektia olen mukana myös Epson-Nikon työpajassa. Kirjasta sen verran kuulumisia, että ennakkotilaajille on jo toimitukset alkaneet, vaikka virallinen julkaisu vasta tuolla onkin…

sasdasd

Tällainen on lauantain ohjelmani, tiedätpä kiertää mukanani tai hallin toista reunaa…

EPSON-NIKON työpajassa on lauantaina ja sunnuntaina lisäkseni Mitja Kortepuro ja Vesa Tyni. Voit tsekata työpajan aikataulut tästä. Mitjan ja Vesan lisäksi kirjassakin mukana olevista tähdistä messuilla on äänessä lauantaina Docendo-lavalla klo 11:50–12:30 Lauri Laukkanen ja Top Shot -studiossa klo 16 Antti Karppinen.

sadc

Dreamtiimini työnkulussa on NIKON-ELINCHROM-EPSON ja olenkin ylpeä saadessani olla esiintymässä työpajassa, jossa käytetään juuri näitä laitteita. Mm tämän kuvan teen livenä lauantaina ja sunnuntaina. Mallina on Shadow Self.

 

zxcxcz

Työpajavetoni aiheena on kasvokuva kovilla valoilla. Käytän Nikon D810 kameraa 85mm f1.4 -objektiivilla valaisten Shadow Selfin neljällä Elinchrom D-Lite RX One -salamalla. Päälle ripaus Photoshoppia ja Epson laulamaan….

Lisäksi on pakko vähän hehkuttaa EM-kisoista. Nimittäin osallistuin ensimmäistä kertaa FEPin kisaan ja olen Illustration sarjassa finalistien joukossa. Kyseessä on kolme kuvaa VPL-sarjasta, tosin ilman näyttelysarjan yhtenäistävää viimeistelykuvankäsittelyä. Suomalaiset muutenkin ovat edustettuina hyvin väkimääräämme nähden, joten helppoa on tämän kisan osalta maalailla naamaa sinivalkoiseksi. Palkintogaala pidetään 9.3 Portugalissa, sen jälkeen tiedetään tuloksista enemmän.

Ja vielä tähän loppuun haluan kiittää näyttelyn sujuvuuteen ja onnistumiseen vaikuttaneita tahoja:

sfcvsfv

Toivottavasti nähdään messuilla!

AperDude

 

VALTA VAIHTUI

Suomen Ammattivalokuvaajien alkuvuoden maamerkki Vuoden Muotokuvaaja -kilpailu käytiin viikonloppuna ja tällä kertaa kruunu matkasi Helsingistä Poriin…

Porilainen Johanna Sjövall nappasi Vuoden Muotokuvaja -tittelin ansaitusti! Kilpailussahan ensin arvostellaan yksittäisiä kuvia ja sen jälkeen parhaimmat keskiarvot sarjansa kaikilla kuvilla saaneita sarjoja arvostellaan kokonaisuutena. Tässä jälkimmäisessä osassa kieltämättä yhtenäisyys tai sen puute on läsnäolevien nähtävillä. Vain yksi viiden kuvan sarja on kerrallaan esillä…

Tästä pääset SAV Ry:n sivuille katsomaan Johannan sarjaa ja tästä Johannan omille sivuille. Itse pidän tästä sarjasta erityisestä yhtenäisestä ja tasaisen niukasta sävymaailmasta, sekä ihanan pysähtyneestä tunnelmasta. Joko tunnetta ja tekemistä saisi olla lähes kiljumiseen asti tai sitten tällainen kaukaisen eteerinen maailma on myös loistava. Niiden välimaastossa monesti ollaankin sitten EHKÄ turhan tavanomaisissa maailmoissa, että kuvat nousisivat kisoissa muiden yläpuolelle.

Vuoden Hääkuva 2016 – Mä sua

Tämä meikäläisen parempi puolisko ylläpiti perheen kunniaa tässä kisassa. Mitja Kortepuro nappasi kaiken kaikkiaan viisi plakaatia (hääsarjan kulta ja hopea, valmistujaissarjan hopea, sekä kaksi kunniamainintaa lapsikuvasarjassa), joista mielivaltaisesti nappasin kolme kuvaa tähän esille.

saDasd

Hopeaa hääkuvasarjassa – Voikukkarakkautta

Yhä edelleenkin kuvan katsojalle välittyvä tunnelma on se kuvan tärkein voima. Näissä kaikissa kolmessa kuvassa on hieman eri tavoin kuin Johannan kuvissa toteutettua yksinkertaistamista. Itse olen aina viisastellut kuvan rakentamisprosessin menevän niin, että ensin on musta tyhjä tila, johon tuodaan ihminen/ihmisiä. Sen jälkeen mitään väriä/muotoa/struktuuria tai muuta elementtiä ei saa kuvaan tuoda, JOS SE EI PARANNA KUVAA. Esim tässä yläpuolella olevan hääkuvan alan jako 1/3 vihreää ja 2/3 sinistä ja parin sijoittaminen kultaiseen leikkaukseen on kauniin klassinen ja toimiva asettelu. Tai alla olevan kuvan pehmeät materiaalit ja hiuksen hieno vaaleiden sävyjen leikki yhdistettynä hellyttävään olemukseen on todellakin yksinkertaista ja toimivaa. Mitjan sivuilla pääset tästä

asdfasd

Kunnimaininta lapsikuvasarjassa – Ihan vaan pikkutorkut

Itse olen näitä kisoja seurannut vuodesta 1994 lähtien ja ainoa selkeä murros tapahtui vuosituhannen vaihteen tienoilla. Yhä edelleenkin hyvä kuva on hyvä kuva ja parhaat kuvat kestävät aikaa totaalisesti, mutta murroksessa oli havaittavissa ehkäpä jossain määrin haparoiviakin yrityksiä ottaa uusi väline haltuun. Sanoisin, että viime vuosien kilpailussa ei enää olekaan tullut välinekipuilun aiheuttamia ylilyöntejä. Niin Johanna kuin viime vuoden vuottaja Vesa Tyni käyttivät kuvankäsittelyä lähinnä viimeistelyyn ja kuvien yhtenäistämiseen, eikä lainkaan kikkailuun kikkailun vuoksi.

Ensi maanantaina hihkaisen sitten muutaman sanan messuista, Kuva ja Kamera kun on jo ovella…

AperDude

OIKEAT ANGRYBIRDSSIT

Minulta on usein kysytty ”mistä saan ideat kuviini”. Olen usein todennut, että mielikuvitusta minulla on määrällisesti paljon, mutta laadusta en mene takuuseen. Ehkäpä todellinen syy löytyy jostain lapsuudesta, sairaaloisena rääpäleenä kun sadut jatkoivat elämää päässäni kirjan sulkemisen jälkeenkin.

Kuvan elinajan kannalta (ja käytännössä myös laadun) on tärkeintä, että kuva välittää tunteen. Vain jos katsoja kokee katsoessaan jonkun tunteen, kuva on mielenkiintoinen ja jää mieleen. Jos vielä kuva inspiroi katsojaansa kehittelemään kuvan tarina loppuun, on kuva jo räjäyttänyt pankin…

Ja sillä mikä tunne on kyseessä ei sitten olekaan mitään väliä, olkoon jotain kaunista, rankkaa, pelottavaa tai mitä tahansa. Tätä jäin sitten kerran yön hiljaisina tunteina pyörittämään päässäni miettien, mikä olento olisi aseistariisuvan pelottava. No vastaushan on selvä: NAINEN TIETTY! 😉

Malli: Decadenz

Malli: Decadenz MUAH: Making Hell

Niinpä halusin tehdä muutaman kuvan ”angribirds” sarjan, jossa ei hehkuteta naissukupuolen kauneutta, vaan esitetään nainen puhtaasti voimaolentona. Meikkitaiteilija Making Hell oli tekemässä asiaankuuluvat meikit kahteen kuvaan ja pakko vaan todeta, että photosopissa säästää paljon aikaa ja hermoja sekä vieläpä laadun nousu on melkoinen, mikäli ammattitaitoinen pensselinkäyttäjä on tiimissä. THNX VALE!!!

Vanha ratkaisu yksinäisyyteen on se, että katso kauhuelokuva, etkä tunne enää olevasi yksin. Ehkäpä näiden kuvien kanssa saa saman vaikutuksen nopeammin…

Kiitos kaikki mallit, olitte superia!!!

AperDude

PS. Kaikki kuvat on kuvattu Nikon D810 + 85mm f1.4 & Elinchrome laitteistolla.

VÄLITILINPÄÄTÖS

Välitilinpäätöksiä pitäisi ihmisen tehdä silloin tällöin, joko tajutakseen olevansa harhassa tai ihan vaikka vaan tietääkseen olevansa oikealla tiellä. Näin joulun katkaistua hetkeksi rutiinit ja vuoden vaihteen symboloidessa uutta alkua olisi tähän se luontevin aika. Niinpä teenkin pari huomiota ennen heräämistä uuteen vuoteen…

Minä maailmantarkastelijana

 

Tänä vuonna ihmiset ovat joutuneet opettelemaan omien pelkojensa kanssa elämisestä uusia asioita. Ennen kuin osaisimme lähettää ulkomaiset roistot koteihinsa, meidän pitäisi opetella kunnioittamaan ihmisen koskemattomuutta säätämällä esim raiskauksien ja murhien rangaistukset monin verroin talousrikoksista saatavia kakkuja kovemmiksi. Mutta kun poliitikoista löytyy seksuaalirikollisia ja valehtelijoita, niin ehkäpä minäkin pilapiirroksen tavoin ryhdyn uskomaan enemmän joulupukkiin kuin nk ”kansanedustajien” haluun vaikuttaa toiveideni suuntaisesti. Pelon lisäksi toinen vuoden teemoista on linsseissäni tekopyhyys. Isänmaallisuuden nimissä joukko mulkeroita uhkailee järjestelmällisesti suomalaisia naisia ja osa on ihmeissään kun joutuu omista nettikirjoituksistaan tilille. Se ettei tiedä panemisesta voivan tulla raskaaksi ei riitä ehkäisyksi. Samoin kun nelivedolla voi päästä jumiutumaan pahempiin paikkoihin, voi joku onnistua tuomaan häpeänsä yhä isomman yleisön parjattavaksi näin somen valtakaudella.

 

Hienot ilmastosopimukset nähdään vasta vuosien päästä käytännössä toimiviksi tai vitseiksi, kuten myös esim sekin, kuinka Viron yrittämistä tukeva kulttuuri toimii Suomen yrittämistä ei-niin-jeesailevaa peliä vastaan. Ei kaiken kaikkiaan ole fiilistä, että olisimme kansakuntana ottaneet askelia eteenpäin. Ennemmin olemme jakaantuneet selkeämmin eri leireihin ja se on syvältä. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että eri mieltä olevien pitää hankkia oma hiekkalaatikko. Mielestäni tähän samaan voisi vain rakentaa vaikkapa useamman kulman, silloin ainakin säilyisimme puhe-etäisyydellä toisistamme. Tosin se taas vaatisi muiden mielipiteiden kunnioittamista, joten ehkäpä antaa vaan asian olla…

 

Minä valokuvaajana

 

Kulisseissa on ollut vipinää, Suomen parhaat henkilökuvat -kirjani ja uusi näyttelyni julkaistaan Kuva ja kamera -messuilla 4-6.3.2016. Olenkin saanut tavata valtavan joukon upeita ihmisiä, kirjassa esittelemieni tähtien lisäksi joukon loistavia malleja! Olen ollut ihmeissäni kuinka paljon Suomesta löytyy lahjakkaita ja inspiroivia malleja, joiden asenne on enemmän kuin kohdillaan. Ilman muuta nämä kohtaamiset ovat olleet tähtihetkiä vuodessani valokuvaajana. Olen syvästi kiitollinen teille kaikille jotka tiedätte tässä joukossa olevanne! Kiitos ja kumarrus!
njnjnjnj

Malli: Saija Sasetar          Gear: Nikon D810 + 85mm f1.4

Lisäksi olen saanut laitteiden osalta nauttia silkkaa inspiroivuutta ja toimivuutta. Olen kiitollinen Nikon ja Elinchrom leluistani, jotka tekevät minusta paremman kuvaajan! Yhdenkään kuvaukseni onnistuminen ei ole ollut laitteista kiinni, vaan syyllinen on aina löytynyt kameran takaa, jos sellaista on pitänyt etsiä.

 

Minä ihmisenä

 

En ole oppinut tänäkään vuonna nukkumaan, minulle ei ole tänäkään vuonna selvinnyt mitä haluan isona, en ole tänäkään vuonna kasvanut järkeväksi vanhaksi mieheksi, en ole oikeastaan petrannut missään lajissa paskaakaan. Ainoa mistä voi oikeasti olla ylpeä on tyttärieni tekemiset ja heidän menestymisestään on minun ansiotani noin 0 prosenttia. Me ihmiset kun yleensä asetamme itse reitillemme esteitä ”ei nyt niin voi tehdä” tai ” en minä osaa”, niin jälkikasvuni asuu molemmat tällä hetkellä ulkomailla, koska se kuuluu osana heidän unelmansa tavoitteluun. Arvostan tällaista visioidensa seuraamista ja toivoisin itsekin osaavani tehdä niin… Edes vielä joskus… Mutta kuitenkin luultavasti kuitenkaan en…

 

4-6.3.2016 on sitten Messukeskuksessa Kuva ja kamera -messut ja jos haluat tavata apinan, niin suosittelen saapumaan paikalle lauantaina 5.3 puoleen päivään mennessä. SiIlloin availen tämän vuoden saalista julkisemmin parillakin eri lavalla aihe kerrallaan. Siihen asti toivon vuotesi alkavan lupaavasti sopivien lupausten säestämänä! Kaikkea kaunista vuoteesi!

 

AperDude

QUADRA, QUADRA, QUADRA

Väline on vain väline ja välineellä on aina vain välinearvo. Silti tunnustan olevani välineurheilija, minkähän ihmeen takia sitten???

Mikäli laitteet inspiroivat käyttäjäänsä, on lopputulos parempi. Minua inspiroi laitteiden osalta omavaraisuus, käytettävyys, monipuolisuus sekä laadukkuus. Antakaas kun kerron tarkemmin, mitä näillä asioilla käytännössä tarkoitan…

Omavaraisuus on sitä, kun starttaan auton kuvauskeikalle lähtiessä, minun pitää pystyä olemaan varma, että saan kaiken mahdollisen hoidettua. Kameroiden osalta se tarkoittaa täyskokoista kennoa ja vararunkoa lisättynä 14-200 millin hyvävalovoimaisilla putkilla. Salamoiden osalta se tarkoittaa sitä, että salamoiden täytyy toimia ilman ulkopuolista virtaa ja niistä täytyy saada irti sekä kovaa/piirtävää valoa, että pehmeintä/kauneinta valoa. Toisin sanottuna vermeiden täytyy toimia akuilla ja valonmuokkaimia täytyy olla laidasta laitaan.

Käytettävyys tarkoittaa minulle sitä, että laitteiden roudaaminen sekä kuvaukseen rakentaminen ei saa olla kivulias toimenpide. Parasta salamoissa on, kun välähdyspää on kevyt ja painavamman akkuosan voi piuhalla vetää maahan, piiloon tai milloin minnekin. Ihan kuin moottoripyörässä niin salamoissakin kannattaa painopiste pitää matalla…

asdfasdf

Neljällä Quadran A-Headillä ja kolmella Quadra akulla Sokos Hotelli Tammerin käytävässä halloweeninä vetäisty pose. Malli: Noora Cosplay

Monipuolisuus taas on sitä, että saman valmistajan tuotevalikoimasta löytyvät kaikki koskaan tarpeellinen ja että niitä myyvä yritys tarjoaa joko itse, tai yhteistyökumppaninsa kautta myynnin lisäksi myös Suomessa sijaitsevan asiantuntevan huollon. Itse en yleensä käytä kolmannen osapuolen valmistamia lisäosia koskaan, uskon pitkällä tähtäimellä siihen, että yksi valmistaja pystyy kokonaisuutena valmistamaan paremmin yhteensopivan kokonaisuuden.

Laadukkuus taas tarkoittaa ihan kirjaimellisesti sanaa itseään, eli terävää piirtoa, sekä tasaisia ja oikeanvärisiä välähdyksiä nyt ihan päällimmäiseksi todettuna… Mitä harvemmin huomaat mietiskeleväsi ”mitähän äsken tapahtui” niin sitä laadukkaammat laitteet sinulla on.

Ihmepeli!

Kameroiden osaltahan olen omistanut 16-vuotiaasta lähtien Nikonin laitteita, mutta höpistään niistä toinen kerta. Tarkastellaan nyt salamakalustoa tarkemmin. Kuvaan usein mitä ihmeellisimmissä paikoissa oikeastaan siksi, että mitään omaa studiota ei minulla ole. Luulenpa, että muutavat ystäväni rupeavat olemaan jo näpyillä kun huomaavat minun soittavan. Että kiitos ja anteeks vaan studionne lainaajat! Joka tapauksessa omat laitteeni olen hankkinut yllä esittelemieni periaatteiden mukaan ja valinta on kohdistunut Elinchromen Quadroihin. Niiden voimaosien/akkujen paino-tehosuhde on loistava ja ennen kaikkea välähdyspäät ovat uskomattoman kevyitä, joten niitä on helppoa rakennella mihin tahansa puiden oksiin tai minne vaan. Quadroihin käyvät ihan samat valonmuokkaimet kuin mihin tahansa Elincoihin, mutta tietenkin laitteiden tehot täytyy aina huomioida, joten tehosyöppöjä telttoja ei kannata Quadrojen kanssa käyttää. Itse käytän niitä lähinnä erilaisten varjojen kanssa, pelkällä kuupalla tai kuupa+hunajakenno yhdistelmällä. Litemotiv teltan, pesuvadin tai muuten vaan aurinkoa vasten tapellessa minulla on käytössä isoveli Ranger. Kieltämättä lisääntynyt teho vaatii myös akulta enemmän painoa, joten keikat jolloin pärjää pelkillä Quadroilla, niin Ranger jää yksin autoon itkemään. Eli kolmella Quadra voimaosalla ja neljällä välähdyspäällä, sekä Ranger voimaosalla ja kahdella päällä pystyn tekemään yleensä kaiken missä milloinkin. Ja löytyy kaapista pölyttymästä vielä ring-flassikin, mutta sitä ei tule kyllä käytettyä lainkaan. Akkulaitteiden kanssa ainoa tasoitus mitä normikompaktisalamalle joutuu antamaan, on ohjausvalojen käyttö. Luonnollisesti akkulaitteilla ei ole tarkoitus polttaa koko ajan polttimoa (ja samalla akkua), silloin kun on seinästä virta käytössä, niin asialla ei tietty ole merkitystä. Ja mikäli käyttää salamoita vain studiossa, niin on täysin turhaa maksaa akkulaitteiden kalliimpaa hintaa. Elinchrom tarjoaa kolmea eri kompaktisalamasarjaa todella laajalla hintahaitarilla…

Jännityksellä odottelen Elincan EL-Skyport Plus HS lähettimen esittelyä Nikonin runkoon sopivana. Tähän asti kun Elinca ei ole vielä esitellyt omaa lähetintä, jolla synkronointi vaikkapa 1/8000 sekunnilla onnistuu. Onhan laitteessa mm monipuoliset salamoiden ohjausmahdollisuudetkin, mutta itse minua kiehtoo nimen omaan tuo mahdollisuus tarvittaessa lyhyiden aikojen käyttöön siksi, että silloin voi päästä kilpailemaan auringon kanssa myös pienemmillä tehoillakin. Odotellaas ensi kesää tämän asian kanssa…

Valo ei ole koskaan muuttunut, eikä muutu… Laitteet kylläkin muuttuvat ja Quadrat ovat kyllä mielestäni parasta mitä salamamaailmassa on tapahtunut viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen, minkä olen ammattilaisena sekoillut. Nyt valaisun rakentaminen myös pöpelikköön on käytännössä mahdollista. Ja kiitokset tässä vielä Elinchromen maahantuojan Color-Kolmion asiantuntija Kai Toivakalle kaikesta jakamastasi tietoudesta! Käyttöohjeiden lukeminen kun ei oiken ole meikäläiselläkään hallussa…

AperDude

SUOMEN PARHAAT HENKILÖKUVAT

Nyt se on sitten julkista, kirjoittamani SUOMEN PARHAAT HENKILÖKUVAT -kirja tuli tänään ennakkomyyntiin ja se julkaistaan 4-6.3.2016 KUVA JA KAMERA -messuilla Messukeskuksessa.

Jaa että miksikö sinun pitäisi siitä välittää??? Siihen on yksinkertainen syy, esittelen kirjassa 14 ystävääni, uskomattoman taitavia tähtikuvaajia upeine kuvineen. Olen toki jäävi, mutta uumoilen ettei tällaista kuvien ilotulitusta liene maassamme nähty yksissä kansissa, koska mukana ovat: Jere Hietala, Harri Hinkka, Mikaela Holmberg, Antti Karppinen, Krista Keltanen, Onni Kinnunen, Vesa Koivunen, Mitja Kortepuro, Lauri Laukkanen, Juha Metso, Sami Reivinen, Nana Simelius, Vesa Tyni, Ville Wikstedt ja allekirjoittanut itse. Tästä porukasta löytyy siis mm Valokuvauksen Maailmanmestari ja Euroopanmestari, seitsemän Vuoden Muotokuvaajaa, parhaan musiikkivideon Emman voittaja, kolme Mestari-arvonimen haltijaa, kaksi Nikon Ambassdooria jne jne jne… Ja Elina Reineckin taitto tekee oikeutta sekä kuville, että tekstille. Matti Karhula on hoitanut kustannustoimittajan työt, eli toisin sanoen pitänyt minua jonkinlaisessa ilmaisullisessa ja kieliopillesessa aitauksessa. Kustantaja on Docendo, joka onkin tuupannut kiitettävästi laadukkaita eeppoksia meille kamerahemmoille. Tämän vuoksi sinun kannattaa olla asiasta kiinnostunut!

asdfasdf

Sivuja on päällekkäin 168 ja kannessa on Mikaela Holmbergin kuva hänen Vuoden Muotokuvaaja -kilapilun voittosarjastaan.

Docendon väki luonnehti opusta idea-aitaksi kaikille henkilökuvauksesta kiinnostuneille. Tämä ei kuulemma ole mikään perinteinen henkilökuvauksen opas, koska ideat ja vinkit syntyvät kuvien kautta. Totesi Karhulan Matti tämän toimivan myös portfoliokokoelmanakin…  Ja meikkis taas kuvailee sisältöä lähinnä unelmakuvien uima-altaaksi nakurannalla varustettuna.

Kirjan hinta on 36,90 euroa, mutta jos sen tilaa ennen kuin sitä on olemassa, ELI NYT, niin ennakkohinta on 32,90 (plus aina tietty normaalit toimituskulut á 4,90 e). Ennakkotilaaminen onnistuu Docendolta: http://www.docendo.fi/suomen-parhaat-henkilokuvat-ideoita-ja-vinkkeja-kuvaamiseen-krister-lofroth.html. Ja jostain syystä ennakkotilaajan etuna saa kuulemma kaupan päälle vielä Kauko Röyhkän, Juha Metson ja Ville Haapasalon ”Et muuten tätäkään usko” -kirjan!

Mitenkäs sä vietit kesälomasi? Mulla se meni aika hyvin kirjoitellessa. Kevään aikana höpeteltiin kuvaajien kanssa maalaillen taivasta vähän sinisemmäksi ja heinäkuussa sulkeuduin kolmeksi viikoksi mökille kirjoittamaan vetäisten verhot kiinni, ettei ottaisi pannuun jos ulkona olisi hyvä keli. No eipä ollut kertaakaan, joten menipä kerrankin loma talteen.

Näiden kuvaajien tuotantoon ja ihmisyyteen sukeltaminen on ollut minulle unohtumaton matka ja käsittämätön inspiraation lähde. Toivon, että voisin välittää teille tuleville lukijoille siitä edes pienen viipaleen. Nämä ihmiset kokevat ja elävät lujaa, siksi heidän tekemisensä kuvaajina on omaa luokkaansa. Hyvät kanssakuvaajat, olen vilpittömästi teidän kaikkien fun-clubissa mukana! Kiitos että olette mukana jakamassa osaamistanne suurelle yleisölle!!! Lisäksi haluan taas kerran kiittää yhteistyökumppaneitani, SUURKIITOS Nikon, Elinchrom/Color-Kolmio, JAS-Tekniikka, KuvaSeppälä -yhtiöt Oy, Epson, sekä Finnfoto & SAV Ry. Ja erityiskiitokset: Matti J. KalevaMatti Karhula & Docendo, sekä Elina Reineck!!!

Ehkäpä voisit elää näkemättä näitä noin 200 kuvaa, mutta se ei kannata. Joten nyt ensin tilaamaan ja sitten postiluukulle kirjaa odottamaan!!!

AperDude

JOKAISEN NAISEN KAKSI PUOLTA?

Olen elämäni aikana tuntenut muutaman naisen, mutten ole ymmärtänyt heistä ketään. Vika on epäilemättä minun ymmärryskyvyssäni, siitä olen vakuuttunut. Sellaisen havainnon olen kuitenkin tehnyt, että naisessa piilevät persoonien ääripäät ovat melkoisen kaukana toisistaan…

Halusin tallentaa samaan kuvaan sen ihanan, söpön, kauniin, ymmärtäväisen ja luottavaisen herkän pikkuneidon sekä verenimijän, joka ei epäröisi ottaa henkeä kaikilta kaksilahkeisilta, jos vaan sattuu huvittamaan.

asdfadfasdf

Realistinen luonnekuvaus…

Vihaan jalustan käyttöä, mutta nyt sillekin oli tilaus. Nimittäin kun lähtee kasaamaan lopputulosta useammasta ruudusta, niin ainoa järkevä lähestymistapa on lyödä kamera kunnolla kiinni. Tämä kuva syntyi lopuksi seitsemästä eri ruudusta. Kasaaminen on helppoa, kun kaikki ruudut ovat jo valmiiksi kohdakkain.

askdcnkajsdnc

Tällaisten ruutujen yhdistely on helppoa…

Molempien persoonien lisäksi kannatti kaiteet, portaat ja eri seinät valaista palasina omille ruuduillen, silloin sai jättää kompromissien tekemisen kuuden euron pizzerioihin. Pärjääpä reissussa vähemmillä salamoillakin, jos ei tarvitse valaista koko kuva-alaa kerrallaan.

adfasdfsdf

(Kuvat: Jenni Laine)

En voi kyllin korostaa mallin merkitystä kokonaisuudessa. Nimittäin Saija (Sasetar) harrastaa vaatteita (ja kaikenlaista muutakin, lukekaa neidon sivuilta itse) ja oli upeaa kun sai vaan ihastella vaatekokonaisuuksia, meikkaamisen helppoutta sekä poseja. Aina kannattaa tuntea mallit sen verran hyvin, että vaatekaapin sisällöstä on jo keskusteltu.

(Kuva: Jenni Laine)

(Kuva: Jenni Laine)

Kiitos Janne Mönkkönen ja Sokos Hotelli Tammer loistavista puitteista, Jenni Laine assaroinnista ja ”making of” -kuvista, sekä Saija vaatekaapistasi, siveltimistäsi sekä posettamisesta.

Ja pakko on hehkuttaa eilen ja tänään vietettyjä Suomen Ammattivalokuvaajat Ry:n syyspäivien tähtivierasta André Botoa. Mies on ihan äijä erityisesti kuvankäsittelyssä, käykää penkomassa sivut jos että ole sitä jo aiemmin tehneet.

Älkääkä piilotelko persoonianne!

AperDude

HIEDANRANNASSA SEIKKAILEMASSA

Hiedanranta on Tampereen kaupungin omistama, tällä hetkellä suljettu alue, jota pääsee näkemään vain avoimien ovien aikana, tai jonkun muun tilaisuuden yhteydessä. Tuolta rantatontilta löytyy kaikenmoisia rakennuksia aina tehtaista kartanoon, ehkä paljoa peitellyt innostustani kun sain kuvausluvan paikkaan. Niinpä pakkasin auton täyteen tavaraa ja painuin neljän mallin, sekä assarin kanssa eilen seikkailemaan…

Meillä oli käytössä kartano ja yksi tehdasrakennus, Hiertämö nimeltään. Kumpikin rakennus oli satunnaisia huonekaluja ja tavaroita lukuunottamatta tyhjä. Lähtökohta oli tehdä jokaisesta mallista kaksi kuvaa, toinen julkiseen käyttöön ja toinen odottamaan mahdollista käyttöä ensi vuoden sarjaani.

Iso tila mahdollistaa paljon. Kartanoon olin lainannut Elinchromen Litemotivin, teltan joka on halkaisijaltaan 190 cm ja syvyydeltään 120 cm, eli täysin järkyttävän kokoinen vempele. Syvyyden ansiosta valo on suunnattavissa, vaikka hajoittajilla varustettena valo on pehmeää. Tämä vekotin pitäisi jokaisella kuvaajalla olla, mutta keskimääräiseen suomalaiseen studioonkaan laite ei helpolla mahdu. Lopputulos vaan on komeaa nähtävää… Tollanen nyt vaan on saatava… Ja kuvausta helpotti taas sekin, että käytössä oli vain akkulaitteita, eli Elincan Ranger ja kasa Quadroja. Ranger riitti hyvä Litemotivin kanssa, Quadrat kaiken muun kanssa.

Tehdassalissa koon edut huomasi vielä kartanoakin paremmin. Toki laajakantilla on melkein kaikki aina terävää, mutta esim Nikonin 85 millisellä kuvattaessa kun malli on kaukana taustasta, saa aikaan todella upean pehmeää taustaa. Ja aivan liian harvoin pääsee käyttämään 200m f2 lasia, mutta täällä sekin onnistui näppärästi.

Tehdassalin rähjäisyys ja kartanon mahtipontinen arkkitehtuuri inspiroivat kyllä sikana, vaikeinta oli ottaa iisisti ja keskittyä tekemään ennemmin pari asiaa kunnolla kuin kuvata jokaisella kulmalla ”ihan makee” juttu. Yleensä teenkin vain yhden kuvan kerrallaan, mutta toki tällaisen erityisen kuvauspaikan ansiosta malleja oli nyt mukana neljä.

Kuvauksen jälkeen jäin taas ihmettelemään sitä, kuinka helposti suljui koko kuuden tunnin rupeama, vaikka aikataulutus on tiukka. Pääsin siis taas itseäni parempaan seuraan ja haluankin kiittää Tampereen kaupunkia & Riina Pulkkista, Nooraa, Katieta, Saijaa, Mariannaa ja taas kerran kaiken kantanutta Markkua! Teidän ansiostanne minulla riitti kirsikoita poimittavana!

Ja joskus myöhemmin sitten lisää ruutuja näytille…

AperDude

JAMES BOND, LUENTOJA JA TUNTEITA

Viime maanantaina olin Rajalan Postitalon liikkeessä pääkaupungissamme valehtemassa joukolle kuvaajia. Showni liittyi Nikon Ambassadoorien Pro kiertueeseen, jota kiskottiin ympäri Suomen eri Rajaloiden liikkeissä. Jäin taas kerran kelaamaan, mistä luennoissa pitäisi olla kysymys ja mistä vastaus?

Jämptihän on näin, että AINA KUN KOHTAAT UUDEN IHMISEN NIIN SINÄ VALITSET, MITÄ TUNTEITA TUO TOINEN IHMINEN KOKEE. Ensimmäisen kolmen sekunnin päästä jokainen sinut ensi kertaa kohtaava tyyppi on päättänyt tiedostamattaan, mitä hän sinusta ajattelee. Ja tuota ensivaikutelmaa on todella työlästä muuttaa. Tämä faktahan saattaisi teoriassa kuulostaa pelottavalta, mutta tosi asiassa se on siunaus. Sinä siis saat valita, miten sinut koetaan. Voit täysin päättää millaisen tunteen synnytät uuteen ihmiseen.

Luonnollisesti jos olet työssä asiakaspalvelijana tai vaikkapa luennoimassa tuo tunne on erittäin tärkeää. Jokaisen esitelmäni alussa haluan tietoisesti synnyttää kokemuksen painottaen tiettyjä asioita ja ehdottomasti välttäen toisia. Ensinnäkin haluan ensimmäisellä lauseellani herättää porukan. Lause saa olla oikea viisaus tai se voi olla vaikkapa hauska heittokin, mutta joka tapauksessa uutiskynnys pitää ylittää samalla sekunnilla, kun suun aukaisee. Silloin läsnäolijoilla on tunne, että kannattaa olla hereillä, tuo heppu voi sanoa jotain tärkeää ja mikään ei saa mennä ohi. Toinen asia jonka haluan tehdä heti selväksi on se, että en säilytä rautakankeani perseessä. Toisin sanoen, vaikka käsiteltäisiinkin asiaa kunnolla ja kovaa, ei ole tarkoitus olla rypyt otsalla. Vielä kolmas asia, jonka haluan läsnäolijoiden kokevan on se, että kanssani voi vuorovaikuttaa huutelemalla asiattomuuksia ja kysymällä asiallisia. Itse en voi sietää luennoitsijoita, jotka alussa osoittavat, etteivät he ole kunnioittaneet läsnäolijoita lainkaan valmistautumalla kunnolla tilanteeseen. Tämänhän huomaa ”mitähän me teidän kanssa tehtäisiin” -tyylisistä kommenteista. Ja ”anteeksipyytäjät” ovat yhtä suuria luusereita ”täs nyt vaan vähän katotaan tällasta” -kommentteineen. Ulkolukijat (jotka eivät osaa kääntää asiaa kysymysten mukaan) ja luokkaantujat (kriittisistä kysymyksistä ärsyyntyvät) myös voisi viedä lavalta saman tien navetan taakse.

En väitä olevani mikään esiitymisen ammattilainen, mutta oltuani itse valtaisassa määrässä erilaisia esiintymistilanteita olen seurannut omia reaktioitani ja nyt onkin helppoa yrittää välttää niitä asioita, joita itse on vihannut tai joista on nukahtanut. Tämäkin on asennelaji ja jos kunnioittaa yleisöä ja tiedostaa että kyseessä on ESIINTYMINEN eikä oraakkelin minareetistä ulkolukema peritotuus, monet asiat loksahtaa kohdalleen automaattisesti. Esiintyjä on yleisöä varten, eikä päin vastoin…

James Bondin tekijätiimi on jo ennen syntymääni tajunnut oikean juonen kaaren. Ensin pitää täräyttää nopeasti hole-in-one, sen jälkeen mennään tasaisesti kohoavaan juonenkaareen ja lopussa vetäistään homma pakettiin ja ympyrä sulki kliimaksin omaisesti. Tätä kannattaisi (mielestäni) jokaisen höpöttelijän käyttää. Minä ainakin teen tätä jatkuvasti…

Vaikka osannen puhua, niin tiedostan puutteeni visuaalisessa mielessä, joten tilanteen aina niin salliessa haluan kunnioittaa yleisöä myös rahtaamalla paikalle mallin. Kun yksi ihminen on saapunut paikalle vain ollakseen demoissa yleisöä varten poseeraamassa, rupeaa paketti olemaan kasassa. Ääntäni voi jaksaa kuunnella, jos silmiä saa lepuuttaa omasta sukupuolestani vastakkaisesssa olennossa. Rajalan kekkereissä mukani oli upea Shadow Self, käykää kurkkaamassa neidon sivut TÄSTÄ.

lksdjlfkjsal

Silloin kun malli ja viisastelija eivät voi mennä sekaisin, on rekrytointi onnistunut…

Mallin lisäksi paikalla oli myös asiantuntijat Jyrki Tuppurainen Nikonin ja Kai Toivakka Elinchromen maahantuojilta, joten vekottimia oli räplättävänä vähän enemmänkin. Emme kuitenkin eksyneet täysin laitehulluuteen, vaan kyllähän perimmiltään pyörittiin valolla muotoilemisen ympärillä. Jotkut asiat ei onneksi muutu ja valo on yksi niistä. Onneksi jotkut asiat muuttuvat ja siitä olen tyytyväinen, että pensseli on tämä päivänä muuttunut kameraksi. Sudin kanssa kun meikäläiseltä olisi jäänyt leipä tienaamatta…

Olen vakuuttunut, että parissa tunnissa ei kukaan voi oppia elämän peritotuuksia tai edes loistavaksi kuvaajasi, mutta jostain uudesta pystyy kyllä inspiroitumaan. Jaa-a, mitähän uutta sitä seuraavaksi opettelisi itse….

AperDude

 

KESKI-IKÄINEN ON TERVE KUN?

Olisi hienoa, jos keski-ikäisenäkin tietäisi olevansa terve silloin kun leikkii. Eilis iltana en tuntenut oloani normaaliksi saati sitten terveeksi Kruunupyyn hiekkarannalla Hästössä. Lasten mielestä olin varmaan hauska setä, mutta aikuiset näyttivät harkitsevansa sisältä pehmustetun pakettiauton ja pitkähiaisen valkoisen nahkatakin tilaamista minulle. 

Olettekos törmänneet Warhammer pienoismalleihin? En edes ymmärrä mitä kaikkea nykylapset tuolla sarjalla tekevät, mutta itse tykästyin sarjassa oleviin raunioihin. Ai miksikö? Osa juontaa juurensa varmaan lapsuudestani, jolloin iso osa leikeistäni oli pelkästään mielikuvitukseni varassa toimivia. Ja toinen osa sitten varmaankin johtuu siitä, etten pääse livenä kuvaamaan niin paljoa raunioita, kuin haluaisin.

mnkmn

Rehellisesti sanottuna minulla ei ole aavistustakaan, voiko moisen hankkimani kirkon raunion käsitellä uskottavaksi ihmisellä lisättynä. Eikäpä tietämättömyys paljoa haittaa, koska ihan kohta tiedän vastauksen tähän. Kävin siis rannalla (lue autiomaassa) kuvaamassa ruutuja, joilla saan pienoismallien soveltuvuudesta valokuvassa kaiken tarvittavan tiedon.

Pohjalle jätesäkki ja kolme laudanpalaa, jonka päälle pienoismalli. Sen ympärille mökkipihasta tuodut sepelit (lue kalliolohkareet).

snkjnvkjsf

Työn määrä käsittelyssä tulee epäilemättä olemaan massiivinen, että esim seinät saa kivestä tai tiilestä rakennetun näköiseksi. Joka tapauksessa alaviistosta laajakantilla kuvattaessa rupeaa parikymmentäsenttinenkin lelu näyttämään isohkolta.

Kas niin, jonain unettomana yönä sitten tuijotan tätä käsittelyhaastetta silmästä silmään. Jos homma onnistuu, tulen luonnollisesti täällä jossain vaiheessa lopputuloksen näyttämään. Ja jos homma ei toimi, niin pyrin vaikenemaan moisen pelleilyn kuoliaaksi. Eihän tokikaan kukaan vakavasti otettava ammattilainen moista pelleilyä harrastaisi. Ainakaan asianmukaisella lääkityksellä oleva.

Ihan vaan vinkiksi, rikkokaa joku raja.

AperDude

PS. Sori muuten Samuli, mun tarttee viedä kamera puhdistettavaksi.