Monthly Archives: heinäkuu 2014

LEMPILA(P)SI

Posted on by
4

Jo sinä aikana kun itse olen järjestelmäkameroilla kuvannut, on mennyt varustus uusiksi monella tapaa. Jopa objektiivit ”täytyi” uusia digin tultua ja muutettua kaiken. Nyt taas voi hyvällä omatunnolla sijoittaa laseihin, sen lisäksi että ne kestävät runkojen vaihtumisen, ne myös piirtävät varsinaisen kuvan. Joka tapauksessa hyvän objektiivin käyttöikä on  aina pidempi kuin runkojen ja hyväkään kenno ei koskaan pelasta huonoa lasia…

Itse en koskaan ole pitänyt normaaliobjektiiveistä, miksi kuvata putkella joka näyttää maailman samoin kuin silmä?!?! Turhaa vaivaa kun voi ottaa silmän käteen ja katsoa. Kun teininä ostin Nikon F-3:sen, olivat ensimmäiset lasini 35mm f1.4 sekä 85mm f1.8. Tuosta hetkestä lähtien on lempipolttovälini ollut 85 ja tämän hetken THE objektiivi onkin minulle AF-S Nikkor 85mm f1.4G. Sen lievästi perspektiiviä litistävä vaikutus toimii muotokuvissa visuaalisesti täydellisesti. Nykyään kameralaukussani on aina tämä objektiivi kiinni rungossa.

That's the one!

That’s the one! Tämän putkeni vouti vie viimeisenä.

Olen laiska myös siinä mielessä, että en jaksa lueskellä kaiken maailman piirtotestejä optiikoista. Minua ei kiinnosta selvittää, mikä putki riittäisi piirroltaan ja muilta ominaisuuksiltaan käyttööni. Lähden ajatuksesta, että Nikonin oma f1.4 putki hoitaa reilusti kaikki ne tilanteet, mitä minä pystyn itsekin kameran takana hoitamaan. En halua koskaan selitellä laitteiden riittämättömyyttä, haluan että nimen omaan peilistä löytyy aina sankari tai syyllinen hyviin kuviin tai käsittämättömiin repellyksiin. Ja minun mielestäni piraatit kuuluvat elokuviin, ei varustelaukkuun.

D800 + 85mm f1.4

D800 + 85mm f1.4 aukolla f1.4. Malli: Mirjam.

Syväterävyys jää f1.4 aukolla upean lyhyeksi. Yllä kuva sarjasta, jonka kuvasin Mirjamista pelkillä salamoiden ohjausvaloilla.

D800 85mm f1.4

D800 + 85mm f1.4 aukolla f16 ja mallina Oona.

Loistavan piirron ja valovoiman lisäksi kyseisessä lasissa on muutama mainitsemisen arvoinen ominaisuus. Nikonin nanokidepinnoite toimii sairaan hyvin vastavalotilanteissa,  9-lehtinen himmennin tuottaa hienon pehmeää jälkeä epäterävyysalueelle, sekä käsitarkennus toimii sopivan tunnokkaasti (vaikka sen käyttämistä yritän toki ”puolisokeana” välttää). Ja sitten tietenkin se ”tärkein” ominaisuus: PUTKI ON USKOTTAVAN NÄKÖINEN! Trip-mehuissa ja saabeissa kuuluu olla pillit… 😉

Nikon D800 + 85mm f1.4 aukolla f8 ja mallina Hanna Kallio

Nikon D800 + 85mm f1.4 aukolla f8 ja mallina Hanna Kallio

Jep, tiedän, hifistelyähän tämä on, ei mikään optiikka ole mitään ilman tarkoitusta. Siksipä ohessa mukana todiste millaisia malleja saa kun on Nikonin kasivitonen kaulassa casting-kierroksella. Ja joskus höpötän teille vieläkin uskottavamman näköisestä putkesta…

AperDude

Tästä linkistä löytyy lisätietoja ko putkesta.

NIKONIEN (JA VÄHÄN MUIDENKIN) VALTAKUNTA

Posted on by
1

Kahdeksannen luokan keväällä ”eksyin” viikon työharjoitteluun valokuvausliikkeeseen Foto-Björndahlille Kokkolaan. Sen jälkeinen elämäni onkin sitten ollut kamerapainotteista. 16-vuotiaana ostin ensimmäisen Nikonini useiden ”esitteidenlukuöiden” jälkeen. Tuolloin Nikonia toi maahan Suomen I.C.I. Oy ja mies jolta laitteen ostin oli Erkki Virkelä. Luulin aina, että minä olen välinefriikki, mutta en kelpaa Ekille edes lämmittelybändiksi. Hyvät naiset ja herrat, saanko esitellä: Eki Virkelä kokoelmineen…

Oltuaan melkein 32 vuotta töissä Nikonia maahantuovilla yrityksillä siirtyi Eki JAS-Tekniikan palvelukseen syksyllä 2013. Kameroiden keräily alkoi jo 1977-78, jolloin hän oli Turussa kameramyyjänä Oy Foto Ab:llä. Kaikki sai alkunsa kameroiden kiehtovasta mekaanisesta rakenteesta. Ja nyt viimeinkin vuosikymmenten jälkeen kokoelma on yleisön ihasteltavana.

”Kokoelmassa on useita helmiä, joidenkin kameroiden erityisyys on kameran tarinassa, kuka on sillä kuvannut, miten kamera on päätynyt minulle tai muissa erilaisissa seikkailuissa. Kokoelmassa on yhteensä noin 1700 kameraa. Ja yksi vielä puuttuu, Nikon F2 Titan pitäisi vielä löytää” toteaa Eki.

Krister Löfroth AperDude Erkki-Virkelä JAS-Tekniikka JAS-Kamerakauppa

Ekin kädessä on yksi kokoelman helmistä, Nikon FM Gold. Kameraa valmistettiin vain 300 kappaletta, eikä yhtään myyty vaan pelkästään jaettiin palkintoina Nikonin hyväksi tehdystä työstä. Niinpä kamera onkin yksi harvinaisimmista ja halutuimmista laitteista keräilijöiden kesken. Ruotsista löytyy yksi samanlainen kamera, sen omistaa kuningas Kaarle XVI Kustaa.

Omasta kuvaamisestaan Eki kertoo: ”välillä kuvaan vähemmän, välillä todella paljon, riippuu vähän ajan käytöstä. Suosikki kohteeni on saaristossa, vanhat rantamökit ja venevajat ja muutenkin saaristomaisemat.” Eki kaipaakin aikaa, jolloin vielä kuvia kuvattiin harkiten ja huolella keskittyen sommitteluun, kuvakulmiin ja muihin teknisiin asioihin. Nykyään kuvia otetaan turhan paljon täysin miettimättä lopputulosta.

Työssään Eki kiertelee ulkomailla alan tapahtumissa välillä myymässä ja välillä ostamassa vintage ja keräilykamaa, tapaa tuttuja ja säilyttää tuntumaa kansainväliseen kysyntään ja hintoihin. Hän on JASsissa projektijohtajana ja mm suunnittelee tulevaisuuden kampanjoita, sekä ostaa ja myy käytettyjä kameroita kaiken kokoisissa erissä. Ekin vastuulla on JAS-Kamerakaupan vintage-osasto, mutta toimenkuva venyy kyllä kaikkialle. Itseään Eki kuvaileekin ”jokapaikanhöyläksi” samalla kun hän ei-kenenkään-yllätykseksi tunnustautuu myös kirppisfriikiksi.

”Jos jollakin on jotain ylimääräistä valokuvausalaan liittyvää tavaraa, josta haluaa päästä eroon, niin aina kannattaa soittaa ja kysyä tarjousta. Erityisesti tällä hetkellä kysyntää mm Nikonin käsitarkenteisista objektiiveista, Hasselbladeista ja kaikesta keräilytavarasta, jota monella on kaapissaan jopa tietämättään”, heittää Eki.

Tämän kokoelman tuominen kaikkien nähtäväksi on todellinen kulttuuriteko. Mitkään kuvat tai sanat eivät tee oikeutta moiselle kamerarivistölle. Vaikka itse olen sen nähnyt jo useamman kerran löydän aina uutta mielenkiintoista katseltavaa, laitteita kun vaan on niin paljon ettei niitä kerralla hahmota. Pidän kokoelmaan tutustumista jokaisen kameraharrastajan pakollisena toimena ja lämpimästi suosittelenkin Turkuun JAS-Tekniikkaan/JAS-Kamerakauppaan vierailulle menemistä kauempaakin. Tomtomiin kun lätkäisee ”Maariankatu 1”, niin oikeaan suuntaan on menossa. Ja kannattaa ottaa taskun pohjalle myös jokunen seteli mukaan, myynnissä on uusimpien kameroiden lisäksi myös sellaisia iäkkäämpiä ”kirjanhyllyn kaunistuksia” ettei ovesta ehkä pääse ulos ilman tuliaisia.

AperDude

PS. Ja kerrottakoon vielä, että opit mitä nuorena sain Maj-Britt ja Kalle Björndahlilta heidän fotoliikkeessään ovat olleet tärkeitä myöhemmän urani kannalta. Ikuisesti kiitollisena…

MISS ROCK 2014 – DANIELA KOSKINEN

Posted on by
Vastaus

Ensimmäinen kuvaus ANTI-GRAVITY WOMEN 2.0 -sarjaan, mallina MISS ROCK 2014 DANIELA KOSKINEN, assareina Pauli Juppi ja Markku Rintala, kuvauspaikkana Helsingin tuomiokirkko, joten kaikki on just eikä melkein.

Meillä tämän päivän ihmisillä ei ole enää oikeaa elämää, mutta onneksi on Naamakirja. Erään kerran kun surffailin tuossa tekotodellisuudessa silmiini osui kuva neidosta, joka inspiroi. En osaa kertoa miksi juuri nuo kyseiset kuvat ottivat kontaktin verkkokalvoilleni, mutta tilanteeseen saattaa liittyä sen tiedostaminen, että haluan sarjaan myös malleja joiden ulkoinen habitus viestii asennetta. Kun tulevissa kuvissani ei kukaan malli todellakaan tule pyytämään anteeksi…

Jotkut rannekorut ovat vaan hienompia kuin toiset.

Elinchromen ringi käytössä, johon sitä ei ole tarkoitettu.

Alan pikkuhiljaa uskoa olevani ajoituksen mestari, koska Daniela valittiin MISS ROCK:ksi samalla viikolla kun hän oli lupaunut kamerani eteen. Eipä siis paljoa ajankohtaisempaa mallia voisi saada.

Jos saisi valita miten kuolee...

Herttaisen tappava paketti ja miehet maassa…

Olen aina ollut sitä mieltä, että assarit ovat vain edessä joten sellaisia ei kannata raahata mukana. Mutta on pakko tunnustaa tämän kuvauksen muuttaneen käsitykseni. Nimittäin valokuvaajat Pauli Juppi ja Markku Rintala ilmoittautuvat mukaan kysellessäni vapaaehtoisia. Ja oli todella helpottavaa kun mukana oli täyspäisiä ammattilaisia…

Lisähelpotusta toi myös Danielan omatoimisuus, olimme sopineet vain tyylin ja varustuksen raamit ja daami saapui paikalle täydellisesti pukeutuneena sekä meikattuna. Enpä voi paljon muuta sanoa, kuin että valitkaa mallinne huolella silloin kun on mahdollisuus…

Lapsuuden esikuvia ei tarvitse arvailla...

Paulin lapsuuden esikuvia ei tarvitse arvailla…

Minulle epätyypillisesti käytin kamerassa jalustaa, koska kuvasin Danielan ja Danielan varjon erikseen. Varsinainen ideani onkin näyttää samassa kuvassa kahdenlaista totuutta, mutta siihen palataan myöhemmin kun minulla on varsinaista näyttämistä.

Tässä vaiheessa tällainen.

Aku Ankasta oppimani lainaus ”puolivalmista työtä ei  näytetä hulluille eikä herroille” päteköön tässä vaiheessa. Käytössä Nikon D800+17-35mm f2.8 sekä Elincan Qadrat.

Kiitokset Pauli Juppi, Markku Rintala ja Daniela Koskinen, olitte supertiimi! Kiitokset myös Matti J Kalevalle miekan lainasta. (Kaikki artikkelin ”making of” kuvat by Markku Rintala.)

Ensi maanantaina esittelen teille sitten vielä suuruudenhullumman henkilön kuin mitä itse olen. Ja se on paljon se…

AperDude

 

ANTI-GRAVITY WOMEN 2.0

Posted on by
Vastaus

Kuten viime maanantaina lupasin, avaan tänään hieman ajatuksiani suunnitelmastani tehdä Master QEP -arvonimeen oikeuttava sarja. Silläkin riskillä että minun syytetään sortuvan mielikuvituksettomuuteen, pidän ANTI-GRAVITY WOMEN -aiheeni. Sarja tulee kokemaan merkittävän muokkauksen ja laajennuksen, mutta olen sen verran jäänyt ideaan kiinni, etten halua sitä pelkän vaihtamisen vuoksi  vaihtaa. 

POHDI ENSIN – HEILU SITTEN (ja yökerhossa päin vastoin)

Olen aina nauttinut kokonaisuuksien pohtimisesta, olivatpa ne sitten sitten jotain kurssien luentoja tai juuri tällaista kuvasarjojen tekemistä. Ei ole olemassa yhtä oikeaa sabluunaa rakentaa sarja, mutta itse ole havainnut hyväksi pohtia jo ennen lähtölaukausta vähintään seuraavat asiat:

  1. Tavoite
  2. Teema
  3. Visuaalinen tyyli
  4. Jaottelu
  5. Muoto

Siispä itse käytän tätä listaa yksinkertaistettuna tällä kertaa näin:

TAVOITE – Saada MQEP -arvo ja oppia matkalla (sekä pitää lystiä kameran kanssa).

TEEMA – Itsevarmat, oman elämänsä kuljettajina toimivat naiset. Osittain satuolentoja, osittain totta.

VISUAALINEN TYYLI – Voimakaskontrastisuus, teatraalisuus, kevyttä kaatumista käsittelyssä fantasian puolelle… Ääripääpolttovälejä 14 ja 200 millisiä perus 85 millisen lisäksi… Riittävä vaihtelu kuvakulmissa ja rajauksissa…

JAOTTELU – 20 kuvan sarjaan 2-4n kuvan pienkokonaisuuksia, pääosin parittomia kuvamääriä näissä…

MUOTO – Kaikki kuvat yhtä korkeita, ei yhtään pystykuvaa, pienkokonaisuudet juuri saman muotosia keskenään. Vähintään yksi pienkokonaisuus suhteella 16:9.

Tämä siis todellakin voimakkaasti yksinkertaistetettuna… Ja minua ainakin auttaa merkittävästi asian nimeäminen, edes työnimellä. Itse haluan että koneellani on työstettävästä asiasta jopa logo, joka armottomasti muistuttaa mitä projektia pitäisi säilyttää aivojen atiivisessa osassa. Siispä silmiini osuukin usein koneellani tällainen taustakuva:

Ettei tavoite unohtuisi...

Ettei tavoite unohtuisi…

Mitä yksinkertaisempi kaveri, sitä selkeämmän suunnitelman tarvii… 😉

MITÄ MUUTOKSIA?

Kuvamäärä kasvaa 12sta 20een, joten uusia kuvia on tulossa joka tapauksessa paljon. Ja onneksi sain salaisen agentin kautta tärkeän tiedon jyrytystilanteen keskusteluista. Tein sarjan nykyisen vaiheen siten, että 12 kuvan kokonaisuus muodostui neljästä kolmen kuvan pienkokonaisuudesta. Ja yksi näistä oli ”perinteisen tyyliset todelliset painovoiman vastustamiset”, koska ajattelin että irtautuminen kokonaan todellisuudesta olisi liian extremeä. Nämä kuvat olivat kuitenkin ne, joista jyry oli keskustellut kriittiseen sävyyn. Eli jyry siis haluaa yksinkertaisesti tulla vaikuttuneiksi, kaikki normaali kannattaa siis unohtaa ja ampua kerralla yli kunnolla.

Heidå hetkiseksi Ritva, Pinja, Milla ja Heidi, toivottavasti tapaamme uudessa sarjassa!

Heidå hetkiseksi Ritva, Pinja, Milla ja Heidi, toivottavasti tapaamme uudessa sarjassa!

Toistaiseksi muut kuvat jäävät, mutta luulenpa että niistäkin vielä karsiutuu osa kunhan toteutus etenee.

WTF?

Samainen agentti kertoi myös faktat ohittavaa ”rajatietoa”. Nimittäin eräs ensimmäistä kertaa mukana ollut venäläinen jyryläinen (kansalaisuutta ei muutettu) oli kertonut sarjani nähdessään ”olevansa kyvytön arvostelemaan sarjaani, koska sarja tuo hänen mieleesä pirun jotan hän on pelännyt lapsesta asti”. Hmm… En tässä lähde arvailemaan kyseisen herrasmiehen varhaisia lapsuuskokemuksia äidistään, jotka epäilemättä ovat muokanneet hänen aikuisiän naiskäsitystään merkittävästi.

 KUVIAKUVIAKUVIA

Jep, tiedän että tämä teoreettinen teksti on tylsää, pahoittelen. Tosiasia vaan on, että varsinaisia sarjan uusia kuvia ei lähitulevaisuudessa ole täällä näytillä. Olen vasta yhden uuden kuvan kuvannut ja kaksi kuvaan ensi viikolla. Aikatauluni nautinnollisesta pituudesta johtuen (joudun paniikkiin vasta vuoden päästä) rupean näillä näkymin vasta syksyn pimeinä hotelli-iltoina edes käsittelemään kuvia. Edellisen kokonaisuuden kuville teki todella hyvää, että kuvien photoshopversiot saivat elää ja muotoutua koneella kuukausia. Ja lopullisen käsittelyn/tyylittelyn kun kuitenkin voi tehdä vasta kyseisen pienkokonaisuuden kuvaamisen jälkeen.

Mutta eipä sinänsä hätää, taidan ensi maanantaina kuitenkin laittaa teille making of -kuvia tuosta mainitsemastani kuvauksesta. Silloin esittelen teille Miss Rock 2014 – Daniela Koskisen.

Aperdude