JOKAISEN NAISEN KAKSI PUOLTA?

Olen elämäni aikana tuntenut muutaman naisen, mutten ole ymmärtänyt heistä ketään. Vika on epäilemättä minun ymmärryskyvyssäni, siitä olen vakuuttunut. Sellaisen havainnon olen kuitenkin tehnyt, että naisessa piilevät persoonien ääripäät ovat melkoisen kaukana toisistaan…

Halusin tallentaa samaan kuvaan sen ihanan, söpön, kauniin, ymmärtäväisen ja luottavaisen herkän pikkuneidon sekä verenimijän, joka ei epäröisi ottaa henkeä kaikilta kaksilahkeisilta, jos vaan sattuu huvittamaan.

asdfadfasdf

Realistinen luonnekuvaus…

Vihaan jalustan käyttöä, mutta nyt sillekin oli tilaus. Nimittäin kun lähtee kasaamaan lopputulosta useammasta ruudusta, niin ainoa järkevä lähestymistapa on lyödä kamera kunnolla kiinni. Tämä kuva syntyi lopuksi seitsemästä eri ruudusta. Kasaaminen on helppoa, kun kaikki ruudut ovat jo valmiiksi kohdakkain.

askdcnkajsdnc

Tällaisten ruutujen yhdistely on helppoa…

Molempien persoonien lisäksi kannatti kaiteet, portaat ja eri seinät valaista palasina omille ruuduillen, silloin sai jättää kompromissien tekemisen kuuden euron pizzerioihin. Pärjääpä reissussa vähemmillä salamoillakin, jos ei tarvitse valaista koko kuva-alaa kerrallaan.

adfasdfsdf

(Kuvat: Jenni Laine)

En voi kyllin korostaa mallin merkitystä kokonaisuudessa. Nimittäin Saija (Sasetar) harrastaa vaatteita (ja kaikenlaista muutakin, lukekaa neidon sivuilta itse) ja oli upeaa kun sai vaan ihastella vaatekokonaisuuksia, meikkaamisen helppoutta sekä poseja. Aina kannattaa tuntea mallit sen verran hyvin, että vaatekaapin sisällöstä on jo keskusteltu.

(Kuva: Jenni Laine)

(Kuva: Jenni Laine)

Kiitos Janne Mönkkönen ja Sokos Hotelli Tammer loistavista puitteista, Jenni Laine assaroinnista ja ”making of” -kuvista, sekä Saija vaatekaapistasi, siveltimistäsi sekä posettamisesta.

Ja pakko on hehkuttaa eilen ja tänään vietettyjä Suomen Ammattivalokuvaajat Ry:n syyspäivien tähtivierasta André Botoa. Mies on ihan äijä erityisesti kuvankäsittelyssä, käykää penkomassa sivut jos että ole sitä jo aiemmin tehneet.

Älkääkä piilotelko persoonianne!

AperDude

HYVÄT NAISET JA HERRAT: GINGER ALE!!!

Aiemmin tuli tehtyä kuvaukset yleensä yksin ”eitartteauttaa” mentaliteetilla. Nyttemmin olen nauttinut silloin kun on assareita lähtenyt mukaan leikkimään ja töitä on voinut tehdä isommalla porukalla. Toissa viikolla päätettiinkin pitää hauskaa kolmen kuvaajan ja yhden mallin kesken. Rumia ammattilaisia itseni lisäksi edustivat Juha Harju sekä Petri Olli ja malliksi ilmaantui GINGER ALE

Ginger Ale oli mallina meikäläiselle uusi tuttavuus ja kuten nykyään lähes aina, uudet ihmiset löytyvät facebookin ihmeellisestä rinnakkaismaailmasta. Nähtyäni neidosta muutaman kuvan olin vakuuttunut hänen kyvystään heittäytyä ja siksi huhuilinkin mahdollisesta kiinnostuksesta posettamaan joukolle karvaisia kuvaajia. Itseäni lukuun ottamatta kaikki kun asuvat Seinäjoella, niin siellä myös kuvattiin (huolimatta paikallisen keskustan visuaalisen silmän tuhoavasta arkkitehtuurista).

 

sfsdfsdf

Joskus on vaan pakko tehdä kaikki vastoin oppeja ja järjen ääntä. En osaa edes selittää miksi, mutta tällä kertaa oli pakko jättää kasvot arvoitukseksi…    (Nikon D810 + 14-24 mm f2.8)

Olimme sopineet mallin kanssa kolme tyylilajia/tunnelmaa, johon Ginger omaehtoisesti kaivoi vaatekaapistaan sopivat varusteet. Ja kieltämättä ammattilaisen ottein sujui poseerauksen lisäksi myös vaatteiden vaihto imurin kokoisen auton takapenkillä. Jokainen kuvaaja pääsi siis tekemään sessionsa omalla tyylillään. Minun ”koodisanani” oli SYNKKÄ. Ja olin kyllä totaalisen innoissani kombinaatiosta mikä syntyi mallin lookista ja ruosteen sävyissä uiskentelevasta lastauslaiturista.

 

sfdfsdf

Halusin tappaa vallitsevaa valoa mahdollisimman paljon ja auringon paistaessa en päässytkään käyttämään täyttä aukkoa. Mutta huolimatta himmentämistarpeesta tekee 200-millinen upean pehmeyden epäterävyysalueelle myös aukolla f7,1.   (Nikon D810 + 200mm f2)

Heittäytymiskyky ja asenne ratkaisee usein kaiken ja niin myös posettamisen. Oli taas käsittämättömän helppoa kerätä kirsikat kakusta kun ohjeistin idean raamit ja malli hoiti liikumisen osaansa eläytyen kympillä. Eikä kyllä ihme, koska burlesque & pin-up kuuluvat neidon harrastuksiin.

asdasd

On useampiakin syitä kuin vain ulkonäkö etten ole malli vaan valokuvaaja. Notkeus on yksi mainitsemisen arvoinen minulta puuttuva ominaisuus…  (Nikon D810 + 14-24mm f2.8)

Oikeasti joskus ihmettelen itsekin kuinka yksinkertaista on ottaa hienoja kuvia. Hyvä malli ja hyvät kamat tekevät jo paljon…   😉

sdfdfdsf

Kun tehdään töitä porukalla, niin huono huumorintaju auttaa merkittävästi.

Valoarsenaalina oli käytössä 5 kpl Elinchromen Quadra akkuja ja A-välähdyspäitä varjoilla ja kennoilla varustettuna. En koskaan lakkaa ihmettelemästä laitteiden keveyttä ja pientä kokoa ominaisuuksiin nähden. Tunnustan ylpeänä olevani varusteurheilija, viidellä flässillä kun saa mallin muotoiltua ja kaivettua esiin melkoisen upeasti. (Tästä pääset valmistajan sivuille.)

Kuten jo aiemmin olen todennut, meissä pohjalaisissa miehissä on sekin hyvä puoli, että meitä ei sekoita koskaan malleihin kuvaustilanteessa.

Jokunen ruutu tältä keikalta jää salaa odottamaan jonkun unettoman yön inspiraatiokäsittelyä ja tulevaisuuden mahdollista julkaisua. Kiitos Juha, Pete ja ennen kaikkea Ginger Ale! Kelpais ottaa uusiksi… 🙂

AperDude

ANTI-GRAVITY WOMEN 2.0

Kuten viime maanantaina lupasin, avaan tänään hieman ajatuksiani suunnitelmastani tehdä Master QEP -arvonimeen oikeuttava sarja. Silläkin riskillä että minun syytetään sortuvan mielikuvituksettomuuteen, pidän ANTI-GRAVITY WOMEN -aiheeni. Sarja tulee kokemaan merkittävän muokkauksen ja laajennuksen, mutta olen sen verran jäänyt ideaan kiinni, etten halua sitä pelkän vaihtamisen vuoksi  vaihtaa. 

POHDI ENSIN – HEILU SITTEN (ja yökerhossa päin vastoin)

Olen aina nauttinut kokonaisuuksien pohtimisesta, olivatpa ne sitten sitten jotain kurssien luentoja tai juuri tällaista kuvasarjojen tekemistä. Ei ole olemassa yhtä oikeaa sabluunaa rakentaa sarja, mutta itse ole havainnut hyväksi pohtia jo ennen lähtölaukausta vähintään seuraavat asiat:

  1. Tavoite
  2. Teema
  3. Visuaalinen tyyli
  4. Jaottelu
  5. Muoto

Siispä itse käytän tätä listaa yksinkertaistettuna tällä kertaa näin:

TAVOITE – Saada MQEP -arvo ja oppia matkalla (sekä pitää lystiä kameran kanssa).

TEEMA – Itsevarmat, oman elämänsä kuljettajina toimivat naiset. Osittain satuolentoja, osittain totta.

VISUAALINEN TYYLI – Voimakaskontrastisuus, teatraalisuus, kevyttä kaatumista käsittelyssä fantasian puolelle… Ääripääpolttovälejä 14 ja 200 millisiä perus 85 millisen lisäksi… Riittävä vaihtelu kuvakulmissa ja rajauksissa…

JAOTTELU – 20 kuvan sarjaan 2-4n kuvan pienkokonaisuuksia, pääosin parittomia kuvamääriä näissä…

MUOTO – Kaikki kuvat yhtä korkeita, ei yhtään pystykuvaa, pienkokonaisuudet juuri saman muotosia keskenään. Vähintään yksi pienkokonaisuus suhteella 16:9.

Tämä siis todellakin voimakkaasti yksinkertaistetettuna… Ja minua ainakin auttaa merkittävästi asian nimeäminen, edes työnimellä. Itse haluan että koneellani on työstettävästä asiasta jopa logo, joka armottomasti muistuttaa mitä projektia pitäisi säilyttää aivojen atiivisessa osassa. Siispä silmiini osuukin usein koneellani tällainen taustakuva:

Ettei tavoite unohtuisi...

Ettei tavoite unohtuisi…

Mitä yksinkertaisempi kaveri, sitä selkeämmän suunnitelman tarvii… 😉

MITÄ MUUTOKSIA?

Kuvamäärä kasvaa 12sta 20een, joten uusia kuvia on tulossa joka tapauksessa paljon. Ja onneksi sain salaisen agentin kautta tärkeän tiedon jyrytystilanteen keskusteluista. Tein sarjan nykyisen vaiheen siten, että 12 kuvan kokonaisuus muodostui neljästä kolmen kuvan pienkokonaisuudesta. Ja yksi näistä oli ”perinteisen tyyliset todelliset painovoiman vastustamiset”, koska ajattelin että irtautuminen kokonaan todellisuudesta olisi liian extremeä. Nämä kuvat olivat kuitenkin ne, joista jyry oli keskustellut kriittiseen sävyyn. Eli jyry siis haluaa yksinkertaisesti tulla vaikuttuneiksi, kaikki normaali kannattaa siis unohtaa ja ampua kerralla yli kunnolla.

Heidå hetkiseksi Ritva, Pinja, Milla ja Heidi, toivottavasti tapaamme uudessa sarjassa!

Heidå hetkiseksi Ritva, Pinja, Milla ja Heidi, toivottavasti tapaamme uudessa sarjassa!

Toistaiseksi muut kuvat jäävät, mutta luulenpa että niistäkin vielä karsiutuu osa kunhan toteutus etenee.

WTF?

Samainen agentti kertoi myös faktat ohittavaa ”rajatietoa”. Nimittäin eräs ensimmäistä kertaa mukana ollut venäläinen jyryläinen (kansalaisuutta ei muutettu) oli kertonut sarjani nähdessään ”olevansa kyvytön arvostelemaan sarjaani, koska sarja tuo hänen mieleesä pirun jotan hän on pelännyt lapsesta asti”. Hmm… En tässä lähde arvailemaan kyseisen herrasmiehen varhaisia lapsuuskokemuksia äidistään, jotka epäilemättä ovat muokanneet hänen aikuisiän naiskäsitystään merkittävästi.

 KUVIAKUVIAKUVIA

Jep, tiedän että tämä teoreettinen teksti on tylsää, pahoittelen. Tosiasia vaan on, että varsinaisia sarjan uusia kuvia ei lähitulevaisuudessa ole täällä näytillä. Olen vasta yhden uuden kuvan kuvannut ja kaksi kuvaan ensi viikolla. Aikatauluni nautinnollisesta pituudesta johtuen (joudun paniikkiin vasta vuoden päästä) rupean näillä näkymin vasta syksyn pimeinä hotelli-iltoina edes käsittelemään kuvia. Edellisen kokonaisuuden kuville teki todella hyvää, että kuvien photoshopversiot saivat elää ja muotoutua koneella kuukausia. Ja lopullisen käsittelyn/tyylittelyn kun kuitenkin voi tehdä vasta kyseisen pienkokonaisuuden kuvaamisen jälkeen.

Mutta eipä sinänsä hätää, taidan ensi maanantaina kuitenkin laittaa teille making of -kuvia tuosta mainitsemastani kuvauksesta. Silloin esittelen teille Miss Rock 2014 – Daniela Koskisen.

Aperdude