KUVA JA KAMERA 2016

Kas niin, taas on se aika vuodesta, jolloin kaikki me kameranräplääjät keräännymme messukeskukseen kuka mistäkin syystä. Kuva ja Kamera -messut ovat viikonloppuna ja meikäläisestä voi helposti saada yliannostuksen jos ei pidä varaansa.

Suomen Parhaat Henkilökuvat -kirja sekä The Revenge Of The Very Pissed Ladies -näyttelyni julkaistaan messuilla. Sen lisäksi, että esittelen kumpaakin projektia olen mukana myös Epson-Nikon työpajassa. Kirjasta sen verran kuulumisia, että ennakkotilaajille on jo toimitukset alkaneet, vaikka virallinen julkaisu vasta tuolla onkin…

sasdasd

Tällainen on lauantain ohjelmani, tiedätpä kiertää mukanani tai hallin toista reunaa…

EPSON-NIKON työpajassa on lauantaina ja sunnuntaina lisäkseni Mitja Kortepuro ja Vesa Tyni. Voit tsekata työpajan aikataulut tästä. Mitjan ja Vesan lisäksi kirjassakin mukana olevista tähdistä messuilla on äänessä lauantaina Docendo-lavalla klo 11:50–12:30 Lauri Laukkanen ja Top Shot -studiossa klo 16 Antti Karppinen.

sadc

Dreamtiimini työnkulussa on NIKON-ELINCHROM-EPSON ja olenkin ylpeä saadessani olla esiintymässä työpajassa, jossa käytetään juuri näitä laitteita. Mm tämän kuvan teen livenä lauantaina ja sunnuntaina. Mallina on Shadow Self.

 

zxcxcz

Työpajavetoni aiheena on kasvokuva kovilla valoilla. Käytän Nikon D810 kameraa 85mm f1.4 -objektiivilla valaisten Shadow Selfin neljällä Elinchrom D-Lite RX One -salamalla. Päälle ripaus Photoshoppia ja Epson laulamaan….

Lisäksi on pakko vähän hehkuttaa EM-kisoista. Nimittäin osallistuin ensimmäistä kertaa FEPin kisaan ja olen Illustration sarjassa finalistien joukossa. Kyseessä on kolme kuvaa VPL-sarjasta, tosin ilman näyttelysarjan yhtenäistävää viimeistelykuvankäsittelyä. Suomalaiset muutenkin ovat edustettuina hyvin väkimääräämme nähden, joten helppoa on tämän kisan osalta maalailla naamaa sinivalkoiseksi. Palkintogaala pidetään 9.3 Portugalissa, sen jälkeen tiedetään tuloksista enemmän.

Ja vielä tähän loppuun haluan kiittää näyttelyn sujuvuuteen ja onnistumiseen vaikuttaneita tahoja:

sfcvsfv

Toivottavasti nähdään messuilla!

AperDude

 

VALTA VAIHTUI

Suomen Ammattivalokuvaajien alkuvuoden maamerkki Vuoden Muotokuvaaja -kilpailu käytiin viikonloppuna ja tällä kertaa kruunu matkasi Helsingistä Poriin…

Porilainen Johanna Sjövall nappasi Vuoden Muotokuvaja -tittelin ansaitusti! Kilpailussahan ensin arvostellaan yksittäisiä kuvia ja sen jälkeen parhaimmat keskiarvot sarjansa kaikilla kuvilla saaneita sarjoja arvostellaan kokonaisuutena. Tässä jälkimmäisessä osassa kieltämättä yhtenäisyys tai sen puute on läsnäolevien nähtävillä. Vain yksi viiden kuvan sarja on kerrallaan esillä…

Tästä pääset SAV Ry:n sivuille katsomaan Johannan sarjaa ja tästä Johannan omille sivuille. Itse pidän tästä sarjasta erityisestä yhtenäisestä ja tasaisen niukasta sävymaailmasta, sekä ihanan pysähtyneestä tunnelmasta. Joko tunnetta ja tekemistä saisi olla lähes kiljumiseen asti tai sitten tällainen kaukaisen eteerinen maailma on myös loistava. Niiden välimaastossa monesti ollaankin sitten EHKÄ turhan tavanomaisissa maailmoissa, että kuvat nousisivat kisoissa muiden yläpuolelle.

Vuoden Hääkuva 2016 – Mä sua

Tämä meikäläisen parempi puolisko ylläpiti perheen kunniaa tässä kisassa. Mitja Kortepuro nappasi kaiken kaikkiaan viisi plakaatia (hääsarjan kulta ja hopea, valmistujaissarjan hopea, sekä kaksi kunniamainintaa lapsikuvasarjassa), joista mielivaltaisesti nappasin kolme kuvaa tähän esille.

saDasd

Hopeaa hääkuvasarjassa – Voikukkarakkautta

Yhä edelleenkin kuvan katsojalle välittyvä tunnelma on se kuvan tärkein voima. Näissä kaikissa kolmessa kuvassa on hieman eri tavoin kuin Johannan kuvissa toteutettua yksinkertaistamista. Itse olen aina viisastellut kuvan rakentamisprosessin menevän niin, että ensin on musta tyhjä tila, johon tuodaan ihminen/ihmisiä. Sen jälkeen mitään väriä/muotoa/struktuuria tai muuta elementtiä ei saa kuvaan tuoda, JOS SE EI PARANNA KUVAA. Esim tässä yläpuolella olevan hääkuvan alan jako 1/3 vihreää ja 2/3 sinistä ja parin sijoittaminen kultaiseen leikkaukseen on kauniin klassinen ja toimiva asettelu. Tai alla olevan kuvan pehmeät materiaalit ja hiuksen hieno vaaleiden sävyjen leikki yhdistettynä hellyttävään olemukseen on todellakin yksinkertaista ja toimivaa. Mitjan sivuilla pääset tästä

asdfasd

Kunnimaininta lapsikuvasarjassa – Ihan vaan pikkutorkut

Itse olen näitä kisoja seurannut vuodesta 1994 lähtien ja ainoa selkeä murros tapahtui vuosituhannen vaihteen tienoilla. Yhä edelleenkin hyvä kuva on hyvä kuva ja parhaat kuvat kestävät aikaa totaalisesti, mutta murroksessa oli havaittavissa ehkäpä jossain määrin haparoiviakin yrityksiä ottaa uusi väline haltuun. Sanoisin, että viime vuosien kilpailussa ei enää olekaan tullut välinekipuilun aiheuttamia ylilyöntejä. Niin Johanna kuin viime vuoden vuottaja Vesa Tyni käyttivät kuvankäsittelyä lähinnä viimeistelyyn ja kuvien yhtenäistämiseen, eikä lainkaan kikkailuun kikkailun vuoksi.

Ensi maanantaina hihkaisen sitten muutaman sanan messuista, Kuva ja Kamera kun on jo ovella…

AperDude

SISÄLLYSLUETTELO

Suomen parhaat henkilökuvat -kirjaprojektin lähtötelineissä oli mielenkiintoisinta pohtia oikeaa kuvaajakombinaatiota, mikä ketju olisi sopivan laaja vieläpä täydentäen toisiaan. Halusin todella voimakkaasti välttää sen riskin, että jälkikäteen saisi todeta eri kuvaajien vahvuuksien ja kuvien olevan samalla tontilla keskenään. Ja hienointahan tässä oli se, että sainkin mukaan Dreamteamini, kun kaikki toivomani henkilöt lähtivät mukaan! 

Haluankin tässä vaiheessa hieman jo raottaa teille tätä tähtikuvion muotoa. Ääripäistä löytyy mm tekniikasta piittaamaton tutkimusmatkailija ja suunnitelmallinen tarinankertoja, taikapölyttäjä ja valomiesten kuningas, kameraa tarvitsematon visiönääri ja tunteiden ikuistaja. Kirjassa paljastan lisäksi mitä ennustaminen tarkoittaa käytännössä ja kuka rakentaa kuvausrekviisiitat livenä kuvankäsittelyn sijaan. Innostun itsekin joka kerta kun selaan mukana olijoiden listaa…

ndwjnidcjnwdc

Sisällysluettelon kyljessä on mallina Saija Sasetar.

Itselleni parasta kirjan antia ovat persoonat ja tarinat, oli todella mielenkiintoista kaivella ihmisiä kuvien takana. Kuvat taas pitänevät huolen siitä, ettei tämä kirja vanhene koskaan. Vaikka kuvaamisessakin on muotivirtauksia, ovat parhaat kuvat ajattomia. Se on loppujen lopuksi yksi mittari, josta huippukuvan tunnistaakin.

Kuva ja Kamera -messuilla 4-6.3. Messukeskuksessa sitten viimeinkin kirja on ottanut fyysisen muodon, mutta kirjoitan erikseen myöhemmin kaikista messumeiningeistä. Nikonin uutta lippulaivaa D5-runkoa kävin menneellä viikolla ihastelemassa, mutta paneudutaan siihenkin sitten vasta kun saan laitetta käytettyä itse teossa.

AperDude

TUNNUSTA VÄRIÄ!

Me Suomalaiset emme ole värin tunnustamisessa kovin hyviä. Mielipiteitä joko vaihdellaan näppärästi vaalilupausten ja äänestysten jälkeen ennen haastattelua ihan teflonina tai sitten harrastetaan toista ääripäätä, jossa unohdetaan älykäs keskustelu kokonaan ja heitellään polkupyörätelineitä muiden omistamiin ikkunoihin. Meillä saa olla käsityksiä ja arvostuksen kohteita, me saamme kannattaa ideologioita sekä tukea jotain toimintaa. Ja upeaa on, jos olisimme kiinnostuineita jostain rakentavasta eikä pelkästään oman navan venyttelystä…

9.1 avasi Jere Hietala WILDLIFE-näyttelynsä Postitalon Rajalaan Helsingissä. Jere on kasvanut kodissa, jossa eläimillä on ollut arvo kuten ihmisilläkin. Nyttemmin miestä onkin kiinnostanut eläinten oikeudet ja jopa halu säilyttää uhanalaisia lajeja. WILDLIFE-näyttely syntyi kun pari vuotta pehmitetty The Silent Heroes -yhdistys viimein uskoi, että joku hullu suomalainen valokuvaaja haluaa oikeasti auttaa salametsästyksen vastaista toimintaa lisäämällä ihmisten tietoisuutta asiasta ja kutsui miehen Afrikkaan. Ja kyllä silmät avautuvatkin avajaisissa karulla tavalla. Maailman suurimmat terroristijärjestöt rahoittavat sarvikuonojen salametsästystä ja syykin on selvä, sarven kilohinta on kultaa ja platinaa suurempi. Ja jos ei asiaan päästä puuttumaan riittävän tehokkaasti, on sarvikuonojen sukupuuttoon tappamisen jälkeen vuorossa joku seuraava eläinlaji. Ihminen leikkii taas jumalaa. Ja kuten usein ennenkin, on tällaisissa leikeissä surullinen loppu.

Vuosikin on päässyt vaihtumaan ja jotkut ovat ottaneet uudenvuodenlupailun vakavasti. Esimerkiksi Studio Mitja Kortepuro lahjoittaa jokaisesta vuoden 2015 kuvauksestaan yhden euron Uudelle Lastensairaalalle 2017.

Arvostan kaikkia henkilöitä, jotka ilman eri korvausta haluavat tehdä jotain muiden hyväksi. Omalla tekemisellä ja esimerkillä vaikuttaminen kun on ainoa todellinen vaikuttamisen muoto. Sinne asti mihin kädet ylettyy ja ääni kuuluu voi vaikuttaa.

Kiitos Jere ja Mitja! Tsemppiä projekteihinne!

AperDude

PS. Tässä linkkejä aiheesta: