Tällä kertaa lomamatkalle oli erityinen ja erikoinen syy, ystäväni nimittäin päättivät mennä naimisiin Nizzassa. En edes viitsinyt naimaparilta kysyä syytä moiseen, koska epäilemättä ei mitään järjellistä syytä voi edes olla. 😉 Onneksi pukukoodiksi ilmoitettiin valkoinen paita, eikä mustaa liituraitaa…

Ranskalaiset

En väitä syvästi tuntevani ranskalaisuutta tai edes ranskalaisia ihmisiä, mutta tällä vähällä kokemuksella sijoitan heidät kartallani aavistuksen keskipisteestä barbaareiden suuntaan. Aikoinaan Pariisissa sai englanninkielisenä hyvää palvelua ainoastaan Hard Rock Cafessa. Onneksi Nizzassa ei palveluongelma ole lainkaan samalla tasolla, mutta kyllä täälläkin englantia ”osaavat” karrikoiden vain ne, jotka ovat palvelualalla ja tiedostaneet kuka heidän palkkansa maksaa. Eräs myyjä kylläkin opasti minut ystävällisesti istumaan mukavalle sohvalle hyvällä englannilla ja oli muutenkin erityisen lämmin. Hänen piirteensä viittasivat Aasialaisiin sukujuuriin ja hän oli asunut 7 kk Harjavallassa, joten tästäkään ei irtopisteitä ranskalaisille…

Kaksi superystävällistä ranskalaista kylläkin löytyi, nimittäin omistajapariskunta siitä talosta, jossa ystäväni osan seurueen kanssa asui ja meni naimisiin. Ja mainitsinko muuten, että sulhanen puhuu mm täydellistä Ranskaa? 😉 Siispä, jos puhut ranskaa, saatat tutustua ja saada hienoja ystäviä ranskalaisista. Jos puhut lähinnä suomea ja hieman kouluenglantia, näin ei pääse käymään. Joten ranskalaisissa lienee jotain samaa meidän suomalaisten kanssa, eihän meistäkään ystävää helposti saa…

Pikainen käväisy Italian puolella paljasti satunnaisotannalla, että siellä tiskin takaa löytyi suorastaan töykeää idioottiainesta, joten aiemmat hyvät kokemukseni Italiasta saivat lommon kylkeen. Lopetetaan nyt tämä kansallisuusvuodatus tähän, en pysty tokikaan meitä suomalaisiakaan kehumaan, viimeksi itseäni… Onneksi kaikki kansat ymmärtävät ainakin luottokorttia…

Putiikkeja piisasi Nizzan kujilla…

Nähtävää

Kyllähän Nizzassa nähtävää piisaa, riippuen tietty mitä kukakin haluaa nähdä. Jos haluaa nähdä paljon ihmisiä, on kaupunki ihan loistava! Museoita, kirkkoja, hienoja talojakin on aimo läjä. Yksi leimallinen ilmiö Nizzan kaduilla on. Kun yleensä esim hissistä tyhjennetään ihmiset ennen kuin uudet pakataan tilalle, niin täällä ei ole ensin viety autoja pois, ennen kuin uudet autot ajetaan tilalle. Tämä autojen määrä yhdistettynä katujen käsittämättömään kapeuteen, täydellisen liikennevaloista piittaamattomiin jalankulkijoihin ja kiilaaviin skootterin haltijoihin luo käsittämättömän kaaoksen kaduille ja kujille. Jos kuskia sattuu paskattamaan tai joku muu asia on syytä hoitaa, voi auton huoletta jättää ajokaistalle. Auto ei varmaan ole ainoa keskellä tietä kyseisessä korttelissa.

Turistikuvassa Nizza…

Itse nautiskelen lähinnä idyllisistä pikkukylistä ja niitä löytää ennemminkin vuoristosta kuin turistien kansoittamilta rannoilta. Tosin vanha kalastajakylä Villefranche-sur-Mer oli henkevä mesta, vaikka sijaitsikin rannalla ja pyöri käytännössä turistirahalla. Ja tokikin Monaco, Ferrarit & Lambot on vilkaistava vaikka edes auton ikkunasta…

Carrot oli todella idyllinen, autoton vuorenhuippu-kylä.

Rakkaus

Rakkauden perässä Nizzaan tulin ja se puoli tuntui toimivan. Olen jossain vaiheessa eläämääni rampannut häissä kuvaamassa ja voinkin todeta, että monenlaisia pareja, monenlaisia hääjuhlia ja monenlaisia tunnelmia olen todistanut. Siispä aina onkin upeaa, kun saa todistaa oikeasti ja syvästi toisiinsa rakastuneiden ihmisten sitoutumista toisiinsa avioliiton kautta.

L’escarènen kylässä oli kolme siltaa, vanhin 1520 rakennettu ja uusin 1900-luvun rautatiesilta. Oheinen kirkko on Touet-De-L’escarènen kirkko, edellisestä mestasta hieman pohjoiseen.

Hääjuhla oli ihanan intiimi ja pidettiin Nizzan rinteellä olevan omakotitalon suojaisalla takapihalla, täydellinen paikka kokoontua moiseen juhlaan. Kaikki koristelut olivat upean lämpimiä, mutta parasta oli Marian ja Christianin palava rakkaus ja vilpitön halu jakaa kaikki. M&C, félicitations àvous deux!!!

Kotoisempaa ja kauniinpaa juhlapaikkaa ei voisi löytyä, kuin #lamaisondelulu n takapiha piilossa kaikelta…

Villefranche-sur-Merin rantabulevardilla istuskellessa olisi toivonut voivansa tipauttaa vahingossa puhelimen jortsuun ja jäädä hieman pidemmäksi aikaa vain katsomaan merelle.

❤️❤️❤️

AperDude

PS. Kaikki oheiset kuvat on kuvattu iPhone6:lla…