Näin puolivahingossa Tampereella Joutsenlammen venäläisten ammattilaisten esittämänä. En tullut siitä hullua hurskaammaksi, mutta toki yleismaailmallinen kaunis liikkeen kieli otti silmään herättäen ideoita kuviin. Ja sitten kun tuttavapiiristä löytyi balettia harrastanut neito, niin eipä muuta kuin studiolle…
Tässä on taas klassinen esimerkki siitä, kuinka kuva voi lähteä koneella eri suuntaan kuin alkuperäinen suunnitelma. Annella oli tossujen lisäksi vaaleanpunainen tyllihame ja mustaa kangasta yläkropan ympäri ja ajattelin tehdäkin taustasta ehkä karuhkon/tumman, ehkäpä viedä tanssijan oopperan pelkistetyllä lavalle. Kun sitten sain valitun ruudun photoshoppiin, niin heti ensimmäisenä meikäläiselle tuli pakottava tarve heittää kuvaan punaista kangasta. Ja kangasta sitten tulikin laitettua kunnolla, diagonaalisesti Annen edestä ja takaa, yli ja ympäri.
Tuleva näyttelysarjani käsittää vain tietyn kokoisia sekä suuntaisia kuvia ja siksi varmaan tällaiset erilliset kuvat rajaan aika usein neliöiksi. Tämä muoto kun viehättää minua kieltämättä aika paljon. Ja jotenkin olen huomaavinani sellaisenkin omituisuuden, että mitä syvemmällä olen fossiliudessa, niin sommittelussa liikun enemmän kuin ennen keskustapainotteisessa maailmassa. Eli tein kuvasta neliön, punainen kangas halkaisee kuvan diagonaalisti, hieman epäterävät kultaiset koristeet toiseen suuntaan diagonaalisti ja tummanpuhuvasta ympäristöstä nousee Anne vaaleine ihoineen ja hiuksineen esiin. Tausta on jälleen Pariisin matkan arkistosta. Sitä paikkaa voin suositella kuvauskohteena, mutta en paikallisten ystävällisyyden johdosta. Noh, eipä meikäläistäkään suositeltaisi vierailukohteeksi inhimillisyyteen tutustumiseen, luulen…
KIITOS MARIKA KIVIHARJU STUDION LAINASTA!!!
Eilen olin kuvaamassa yhden Tampereen upean kirkon pihalla Iirivaa. Olin tyylikkäässä rivissä kirkon, roskiksen ja mallin kanssa. Tästä setistä muutama sananen sitten kahden viikon päästä tällä samalla kanavalla…
Hikoilkaa hyvin!
AperDude