Heinäkuuta ja lomaa olen viettänyt toistaiseksi lähes kokonaan projektieni parissa sulkeutuneena piiloon kesämökille. Silloin kun on keskittymisen paikka, tällainen ratkaisu on kieltämättä paras mahdollinen. Tässäpä ensin eräs pohdistelu tulevaan MQEP-sarjaani liittyen sekä pari kuvaa Iirivasta…

Koolla on väliä

Tänään jäin pohdiskelemaan tulevien näyttelykuvieni kokoa/suhteita. Tein jo alussa ratkaisun, että kaikki kuvat ovat vaakakuvia ja olen suunnitellut niiden olevan kahta eri muotoa, osa kennon muotoisia ja osa leveämpiä. Nyt kuitenkin kun 16 kuvaa (kahdestakymmenestä) on siinä vaiheessa, että niitä voi rehellisesti selailla jäin pohtimaan, miksi edes hajoittaisin sarjan kahteen kokoon, miksi en vahvistaisi yhtenäisyyttä täydellisen samalla muodolla ja koolla. Tämä nerokas ajatus olisi pitänyt saada jo vuosi sitten, kuitenkin vasta uusiempien kuvien myötä on vahvistunut ajatus, että kuvan pidempi sivu voisi olla noin 1,777 kertaa lyhyempi sivu. Se näyttää toimivan viimeisen puolen vuoden aikana kuvaamieni kuvien osalta parhaiten. Mikäli yhtenäistän kaikki kuvat tuohon suhteeseen, kuvan lopullinen koko voisi olla vaikkapa 80×140 cm ja tuolloin varsinkin kolmen (jo valmiin) kuvan kanssa tulee vielä melkoinen vääntö. Joten, jos tästä eläinsadusta ei ole muuta opittavaa, niin muistakaa ainakin lyödä heti alussa lukkoon kokonaisuuksia työstäessänne koko ja muoto, mikäli koette sen puoliksikaan yhtä tärkeänä kuin minä.

Exceltaulukkomies tarkastelee kuviaan luonnollisesti myös Exceltaulukossa. Kuvien koon merkattuaan hänen on helppo tarkastella koneen laskemia suhdelukuja samalla kun kuvat ovat Photarin croppityökalussa auki. Exceltaulukkomies haluaisi Excelin saatavaksi myös Photarin plugariksi, mutta koska hän olisi luultavimmin ainoa asiakas, hän ei vaadi sitä kovinkaan kovaäänisesti.

Iiriva tuomiokirkolla

Olimme kuvaamassa sarjaani uutta kuvaa Iirivan kanssa Tampereen tuomiokirkolla. Sarjaan tuleva ruutu jää tietty odottelemaan vuoden vaihtumista, mutta tässä pari muuta maistiaista parin viikon takaa.

Olen aina ollut kirkko- ja hautausmaafani. Ajattomuus, mahtipontisuus ja tarjottu lohtukin ovat osuneet sekä silmääni että sydämeeni. Kirkko sopi täydellisesti lokaatioksi, koska haluan useimpien sarjani kuvien olevan mahdottomia sijoittaa tiettyyn aikakauteen tai edes sijaintiin.

Käytin tällä keikalla ensimmäistä kertaa Elincan beauty dishiä ulkona ja kieltämättä se antoi sopivasti liikkumavaraa verrattuna useinmiten kovan valon synnyttäjäksi käyttämääni 18 cm heijastinkuupaa. Vekotin tuli heti vakiovälineeksi mukana kuskaamaani välineistöön.

Kuvat: Kaisa Paulamäki

Kuvat: Kaisa Paulamäki

Kuvat: Kaisa Paulamäki

Taaskaan en voi olla hehkuttamatta assareita, suuret kiitokset Kaisa ja Marko!!! Taas säästyi ainakin yksi hopeavarjo rikkoontumatta, saatiin BTS-kuvia ja hymyjä syntyi tauoilla merkittävästi enemmän… 🙂

AperDude