VUODEN VAIHTUESSA…

Loppuvuottani leimasi elokuussa alkanut sairasloma ja välipäivinä rävähti sitten yllätys, olen sairaslomalla koko vuoden 2017. Haluaisin osata sanoa teille kaikille jotain unen ja vuorokausirytmin tärkeydestä, mutta juuri tuo loma kertoo, että juuri minun kannattaa olla hiljaa aiheesta kun siitä en todistetusti tiedä mitään. Viime syksynä päätin suostua pitkän viivytystaistelun jälkeen pitkään lomaan kun työterveydessä termi ”toipuminen” vaihtui käsitteeseen ”hengissä pysyminen”. Pohjalainen ymmärsi pohjalaista lääkäriä…

Rehellisesti sanottuna pitkäaikainen sairastaminen on syvältä. Lisäksi se toi mukanaan lieveilmiöitä, kuten ansioiden romahduksen, työsuhdeauton ”katoamisen” ja kaikenlaisten luentojen, näyttelyiden ja jyrytysten peruutukset. Olen kiitollinen, että Suomessa on Kela, mutten toivo kenellekään tarvetta asioida kyseisissä laitoksessa. Edellisen sairauspäivärahahakemuksen näkyminen saapuneena Kelalle kesti kauemmin kuin heidän ilmoittamansa koko asian käsittelyaika on. Miksi mieleen tulee heti VR?!?! Hekin ilmoittavat itse aikataulut, joita he eivät kuitenkaan pidä. Ymmärrän paremmin jos kyseessä on 15-vuotias aloitteleva alkoholisti vastaan äidin antamat kotiintuloajat, mutta että valtion laitos osoittaa esimerkillään, ettei ole niin tarkkaa eikä tärkeää, että heidän omat puheensa pitävät kutinsa on jotakin surkuhupaisan ja tragikoomisen välimaastosta. Paljon reilumpaa Kelan sanomana olisi esim ”maksellaan jos jaksellaan”, tai ”jos haluat rahaa tiettynä päivänä, niin mee töihin laiska”. Ja tällä hetkellä odottelen jälleen Kelan päätöksiä…

Täytyypä myös ääneen pahoitella sitä, että muutamat kuvausideani/mallipyyntöni ovat jääneet ilmaan leijumaan. Kaikkia aloittamiani projekteja en ole saanut vietyä maaliin, intoa ja ideoita on ollut enemmän kuin energiaa niiden toteutukseen. Ja vieläpä joltain osin kuvaaminen tuntuu jopa turhalta, kun kaikki suunnittelemani sarjat odottaa joka tapauksessa ”elämää sairasloman jälkeen,” vasta silloin voin taas osallistua kilpailuihin tai pitää näyttelyitä.

Sitten kokonaan erilliseen asiaan, josta en kerro mitään omia huomioitani tai tunteitani, kerron pelkästään faktoja, jotka jokainen voi löytää googlaamallakin jos kiinnostaa. Viime vuonna Suomessa meitä Nikon ambassadoreja oli neljä ja tänä vuonna vain yksi. (Tämä henkilö on Vesa Koivunen ja hänestä voin kyllä kertoa mielipiteeni. Vesa on poikkeustaitava ja uskomattoman ahkera ammattilainen, joka lisäksi luonteeltaan on ystävällinen, mukava ja avulias. Vesa ehdottomasti ansaitsee olla tuo Suomen ainoa lähettiläs…) Toisin sanoen ”valtaosa kameralaukkuni sisällöstä katosi” ja vielä en osaa sanoa, mihin suuntaan raa’asti keventynyt kameravälineistöni muokkautuu tulevaisuudessa. Nyt kun käyn melkeinpä tyhjäkäynnillä,  niin on aikaa pohtia sitäkin, juuri nyt minulla ei ole kytköksiä tai tunnesiteitä mihinkään tiettyyn merkkiin.

Nyt kun kuvaan normaalia vähemmän, minulla on entistä vähemmän leluja ja minulla on käytettävissä rahaa ja energiaakin vähemmän, niin pidän tämän blogin kirjoittamisesta taukoa. En viitsi lähteä arvailemaan, missä kohtaa leikin Fenix-lintua, joten totean vain blogikirjoitteluni jäävän toistaiseksi telakalle. Olen muutenkin karsinut asioita, joihin pitää tavalla tai toisella sitoutua käyttämään säännöllisesti aikaa. Yksi saamistani hoito-ohjeista olikin se, että kalenterini pitäisi olla tyhjä, minun pitäisi olla ajamatta moniajo-suorittajana eteenpäin vaan rauhoittua elämään enemmän hetkessä. Tätä olenkin jo harjoitellut, mutta ihan nopeasti opittavasta taidosta ei ole kysymys. Ei ainakaan tällä luonteella.

Kaikesta huolimatta koen olevani etuoikeutettu, koska minulla on työpaikka mistä jäin sairaslomalle, kun maassamme on tuo Kela ja että työnantajani työterveyden huolto on Vaasassa Promedissa.

Joka tapauksessa toivotan sinulle mielekästä ja elämän makuista vuotta 2017!  Jääköön haaviisi se mitä tarvitset, eikä pelkästään se mitä haluat.

AperDude

Mainokset

One thought on “VUODEN VAIHTUESSA…

  1. Tällaiseen juttuun on ehkä hieman onttoa sanoa mitään… Tuntuu hieman liian rankalta ”peliltä” vaiheessa, jossa stressiä on jo muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. Varsinkin, kun ”pelin” luoja ei tunnu pysyvän luomiensa sääntöjen puitteissa. Liian harvoin kuulee positiivista näistä mainituista: KELA, VR; usealle nuo ovat kirosanoja. Työterveyshuolto on kyllä loistava asia, kun se on saatavilla.

    Liian harvoin myös kuulee puhuttavan tyhjäkäynnistä ja iisisti ottamisesta tavanomaisessa elämäntilanteessa. Yleensä näihin liitetään stressi, burnout tai vastaava. Linkistä aukee juttu, jossa sentään puhutaan levosta. Pitääkö tosiaan asiasta tulla ”trendi”, että sen voi soveltaa omaan elämään.

    http://www.hs.fi/elama/art-2000002926202.html

    Toivotan tässä vaiheessa Sinulle -dude- Parempaa tätä vuotta: pysy hengissä ystäväni!
    Laitan tähän myös sen toivotuksen, mitä yleensä käytän. Nauti Elämästä !
    Se on toivotukseni kaikille muillekin.

    Kale

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s